Vaalijalan blogi

Kehitysvammaisen oma ääni saatava kuuluviin itsemääräämisoikeutta toteutettaessa

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus toteutuu Pohjois-Savossa monilta osin hyvin, vaikka joissakin yksittäisissä tapauksissa parantamisen varaa löytyykin. Tämä kävi ilmi Savon Vammaisasuntosäätiön ja Vaalijalan kuntayhtymän hallinnoiman Savon OTE-hankkeen yhdessä järjestämässä tilaisuudessa.

Rauhalahdessa marraskuun 20. päivä pidetyssä tilaisuudessa pääsivät kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta näkemyksiään vaihtamaan niin heidän omaisensa, palveluja tilaavan kunnan edustaja, palvelujen tuottajat kuin itsemääräämisoikeuden toteutumista valvova viranomainen.

-- Itsemääräämisoikeus on ihmisen perusoikeus. Yhteiskunta on myös velvollinen turvaamaan perusoikeuksien toteutumisen yksilön arjessa, jos tämä ei pysty oikeuksistaan itse huolehtimaan. Tämä tuo ison vastuun yhteiskunnalle, taustoitti Itä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä.

Hänen mukaansa uuden kehitysvammalain mukainen kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus, toteutuu valvovan viranomaisen näkökulmasta tällä hetkellä Itä-Suomessa varsin hyvin.

-- Jokaisessa palveluja tuottavassa yksikössä on oltava omavalvontasuunnitelma. Jos omavalvonta toimii hyvin, myös asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu yksikössä hyvin, Satu Syrjälä kiteytti.

Hänen mukaansa hyvin laadittu omavalvontasuunnitelma on myös työkalu, jonka avulla kehitysvammaisten palveluja voidaan kehittää jatkossakin oikeaan suuntaan.

Oma ääni kuuluviin

Itsemääräämisoikeuden toteutumisessa keskeistä on se, miten asiakkaan oma ääni saadaan kuuluviin.

-- Itsemääräämisoikeuden toteutuminen vaatii kehitysvammaisen oman kommunikointitavan tuntemusta. Se on kaiken A ja O, sanoi läheisen puheenvuoron pitänyt Anna-Elina Lavaste.

Kuopiossa kehitysvammaisten asumis- ja päivätoimintapalveluja kehitetään yhdessä muiden eritysryhmien kanssa. Isona haasteena koetaan se, miten asiakkaan oma ääni saadaan kuuluviin riittävästi asumisen arvioinnin yhteydessä sekä palveluohjauksessa.

-- Ydinkysymys on ollut se, miten eri palvelut onnistutaan saamaan yhteen niin, että asiakkaan asuminen ja arki ovat turvallisia, sanoi Kuopion kaupungin kehittämiskoordinaattori Maarit Mikkonen.

Toisinaan tarvitaan sitäkin, että kehitysvammaista itseään rohkaistaan tekemään päätöksiä omalta kohdaltaan.

-- Joidenkin asukkaiden kanssa olemme joutuneet opettelemaan ihan käytännössä päätösten tekoa, koska he ovat ajan oloon tottuneet siihen, että joku muu tekee päätökset heidän puolestaan, kertoi Kihmulan palvelukodin ohjaaja Saara Pasanen.

Satu Syrjälä korosti, että itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää kehitysvammaisen itsensä kuulemista. Tässä paras työväline on asiallinen vuorovaikutus.

-- Toinen iso haaste on se, että annamme kehitysvammaiselle ihmiselle oikeuden tehdä virheitä ja epäonnistua, Syrjälä totesi.

Kilpailutus ei yksioikoista

Rauhalahden tilaisuudessa nousi esille myös kehitysvammaisten palveluiden kilpailutukset. Kuopiossa asumispalvelut kilpailutettiin vajaa vuosi sitten. Pelkoja, hämmennystä ja uhkakuviakin herättänyt vaihe sujui lopulta varsin hyvin.

-- Näin vuoden jälkeen voi jo sanoa, että asioiden kanssa on pärjätty, totesi kehittämiskoordinaattori Maarit Mikkonen.

Omaisen näkökulmasta kilpailuttaminen ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen asia.

-- Osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta puhuminen on täysin tyhjää niin kauan, kun kehitysvammaisen ihmisen omaan arkeen keskeisesti vaikuttavat palvelut voidaan kilpailuttaa. Siinähän eivät varsinaiset asiakkaat edes ole asianosaisia, jyrähti kehitysvammaisen nuoren aikuisen äiti Anna-Elina Lavaste.

Itsearviointia palvelun laadusta

Savon Vammaisasuntosäätiön toimitusjohtaja Tomi Kaasisen mukaan palvelujen kilpailutusta pitäisi tarkastella laajemminkin yhteiskunnassa.

-- Kilpailutuksessa on paljon asioita, joita tulisi ottaa huomioida ja vaatia, Kaasinen totesi.

Itsemääräämisoikeus pakottaa Tomi Kaasisen mukaan myös Savon Vammaisasuntosäätiön kaltaiset palvelujen tuottajat tarkistamaan ja tarvittaessa muuttamaan omaa toimintaansa.

-- Meiltä vaaditaan ammattimaisuutta. Kyse on johtamisesta, mutta myös henkilöstöllä on oltava kykyä kysyä itseltään, olenko osannut toimia oikein. Itsemääräämisoikeus liittyy myös laatuun sekä siihen, miten asiakastyytyväisyyttä mitataan, kiteytti Tomi Kaasinen tilaisuuden päätössanoissaan.

Vaalijalan avopalvelujen johtaja Kirsi Ruutala korosti avoimen keskusteluyhteyden ja Kuopion tilaisuuden kaltaisten foorumien tärkeyttä.

-- Meidän on keskusteltava kuntien kanssa siitä, miten itsemääräämisoikeus voi toteutua ja millaisia resursseja sen toteuttamiseen tarvitaan, totesi Ruutala.

Kuopion tilaisuus itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ei jää Savon alueen viimeiseksi. Mikkelistä alkanut tilaisuuksien sarja tulee saamaan vielä jatkoa Pieksämäellä.

Imo-illan paneelissa keskustelivat kehitysvammaisen nuoren vanhempi Anna-Elina Lavaste (oik.), palvelukodin ohjaaja Saara Pasanen, Savaksen va palvelukodin johtaja Hanna Elfving, sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä sekä Kuopion kaupungin palveluohjaaja Jari Kangas. Paneelin keskustelua johti Vaalijalan Sipulin palvelukodin johtaja Heli Malkki (seisomassa).
Kuopion tilaisuuteen oli ilmoittautunut reilut sata kehitysvammaisten vanhempaa ja omaista sekä kehitysvammaisten parissa työtä tekevää alan ammattilaista. Panelisteille tehtiin useita yleisökysymyksiä mm. henkilökohtaisen avustajan saamisesta, tulkkausavusta sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta eri tilanteissa.
Läheisen puheenvuorossaan Anna-Elina Lavaste korosti, että itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää kehitysvammaisen omaisten ja palvelukodin henkilökunnan hyvää yhteistyötä sekä keskinäistä luottamusta.

.

Voit katsoa videotallenteen Kuopion Näkökulmia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta -tilaisuudesta tästä.

Jaa:

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Vaalijala