Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa kehitetään jatkuvasti perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Keväällä 2021 aloitettiin uutena palveluna perhekuntoutus. Perhekuntoutuksen tarkoituksena on osallistaa vanhemmat lapsen tai nuoren kuntoutukseen. Perhekuntoutuksen keskiössä on lapsi tai nuori, jonka tarpeiden ympärille perhekuntoutus rakennetaan. Perhekuntoutukseen voidaan tulla hyvin erilaisista syistä. Perhekuntoutus voi ajoittua eri ajankohtiin lapsen tai nuoren yksilöllistä kuntoutusjaksoa.
Perhekuntoutukseen kohdennetun tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli saada tietoa perhekuntoutukseen osallistuvilta vanhemmilta osallisuuden toteutumisesta perhekuntoutuksessa. Vanhemmilta saatua tietoa hyödynnettiin Vaalijalan perhekuntoutuksen työntekijöiden työpajassa, jossa pohdittiin sitä, miten perhekuntoutusta voitaisiin kehittää vanhempien osallisuutta edistäväksi.
Vanhempien haastattelujen tulosten mukaan perhekuntoutuksessa toteutui vanhempien osallisuutta tukevia ja sitä heikentäviä elementtejä. Vanhempien osallisuuden toteutumista tarkasteltaessa haastateltavien vanhempien osallisuus toteutui mahdollisuutena tehdä valintoja kuntoutuksen sisältöihin ja mielipiteiden huomioon ottamisena sekä mahdollisuutena osallistua kuntoutusprosessiin. Vanhemmat kokivat saavansa tietoa tarpeeksi, mutta ohjausta arjen tilanteisiin sekä tuen saamista tulisi lisätä. Perhekuntoutuksen tavoitteiden mukaisia toimintoja tulisi lisätä perhekuntoutuksessa. Kaikki vanhemmat kokivat hyötyneensä perhekuntoutuksesta.
Perhekuntoutuksen kehittäminen vaiheittaiseksi muokkaisi perhekuntoutusta kokonaisuudeksi, johon kuuluisi kolme vaihetta. Perheeseen tutustuminen mahdollistuisi jo ennen perhekuntoutusta tutustumisvaiheessa ja tällöin voitaisiin myös suunnitella perhekuntoutuksen sisällöllisiä toimintoja sekä tällöin selviäisi myös tarkemmin kuntoutukseen tulossa olevien perheiden tarpeet. Palvelujen saatavuus varmistuisi ja moniammatillinen työskentely varmistuisi perhekuntoutuksen ajalle myös entistä paremmin, kun tarvittavat palvelut ja toiminnot olisivat etukäteen suunniteltu. Perhekuntoutukseen kuuluvalla seurantavaiheella olisi mahdollista varmistaa, että perhekuntoutuksen jälkeenkin perhe saa edelleen tukea.
Vaihtuvuus henkilöstössä hankaloittaa selkeää työn- ja vastuun jakoa töistä. Perhekuntoutuksen oma työryhmä mahdollistaisi samojen työntekijöiden työskentelyn perheen kanssa kaikkien vaiheiden ajaa, joka tukisi luottamuksellisen yhteistyön syntymistä perheeseen. Pysyvä työryhmä mahdollistaisi työntekijöiden tiiviin työskentelyn perhekuntoutuksen aikana, jolloin vanhempien kuulluksi tuleminen ja tukeminen asioissa mahdollistuisi paremmin sekä arjen toimintojen sekä toimintamallien harjoittelu onnistuisi paremmin. Perhekuntoutuksen oma työryhmä mahdollistaisi, että perhekuntoutukseen olisi mahdollista tulla ilman tarvetta yksilökuntoutukseen, tällöin perhekuntoutus toimisi enemmän myös ennaltaehkäisevänä tukimuotona sekä tällöin perhekuntoutusta voitaisiin tarjota lasten ja nuorten kuntoutuksesta erillisenä kuntoutusmuotona.
Kehittämisehdotukset laadittiin Vaalijalan perhekuntoutukseen, mutta kehittämisehdotusten sisältöjä voidaan kuitenkin hyödyntää myös vanhempien osallisuuden edistämisessä muissa organisaatioissa ja perheiden kanssa työskennellessä. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään perhekuntoutuksen kehittämisessä. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa perhekuntoutuksen kehittäminen jatkuu edelleen Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskushankkeessa, jossa Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus toimii osatoteuttajan roolissa. Lue OT-hankkeesta lisää: https://etela-savo.fi/lasten-nuorten-ja-perheiden-osaamis-ja-tukikeskushanke-ot/.
Minna Moilanen, sosionomi (ylempi AMK)
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054486