Vaalijalan blogi

Ensin selitys: Paradigma on jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus. Uusi paradigma sisältää yleensä vanhan erikoistapauksena. Uusi tapa tehdä tiedettä on siis laajempi: se selittää enemmän ja paremmin (Wikipedia). Paradigman muutos termiä käytettiin vammaispalveluissa, kun kuvattiin kehityskulku kehitysvammaisten laitosasumisesta monimuotoisiin avopalvelujen asumisjärjestelyihin. Haluttiin kertoa, että ajatusmalli muutetaan pysyvästi.

Soteuudistus sisältää myös paradigman muutoksen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tiet eroavat lopullisesti. Yhteyspinta jää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, jonka käytännön sisältö ja merkitys selviävät aikanaan.

Jatkossa kunnat eivät rahoita sosiaali- ja terveyspalveluita, kun niiltä kaikilta leikataan pois iso osa kunnallisverosta, tällä hetkellä arvio on 13,26 prosenttiyksikköä. Valtio hoitaa tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen, jonkin verran tuloa tulee asiakasmaksuista. Kummallakin puolella, hyvinvointialueilla ja kunnissa, on vaaleilla valitut valtuustot. Luottamushenkilöt ovat todennäköisesti osittain samoja, mutta heidän näkökulmansa päätöksenteossa on toinen.

Yhdessä yössä kunnat vapautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaakasta. Sama koskee pelastustoimea. Sen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat ja toimintayksiköt ovat elinvoimaisuutta, elinkeinopolitiikkaa ja verotuloja. Yhdessä yössä velat muuttuvat saataviksi. Sen jälkeen nähdään, mitä on tapahtunut. Kunnat ja seudut, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on säästösyistä viety minimiin, pysyvät minimissä. Niiden merkitys kunnan elinvoimaisuuteen ja verotulokertymään pysyvät myös minimissä. Niukat sosiaali- ja terveyspalvelut lienevät huono veto- ja pitovoimatekijä asukkaille.

Miksi hyvinvointialue ei tuota parempia sosiaali- ja terveyspalveluja? Kyllä se niitä tuottaa, hyvinvointialueen näkökulmasta. Kunnat eivät jatkossa määritä palvelujen tasoa, koska eivät niitä rahoita. Valtioneuvosto ministeriöineen määrittää jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen tason hyvinvointialueilla, koska se toiminnan rahoittaa. Digitaaliset palvelut lisääntyvät ja peruspalveluissa pyritään hoitamaan tarpeita mahdollisimman paljon. Kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, saadaan peruspalvelut, jotka tarjoavat palvelunsa tietoverkon yli ja liikkuvat pyörillä. Kustannussäästöjä syntyy. Ikäihmisten palveluasuminen muodostaa uuden asetelman. Kunnille palvelujen tarpeessa olevat ikäihmiset ovat veronmaksajia ja heidän palvelunsa tuovat tai ylläpitävät kuntien työpaikkoja. Hyvinvointialueen näkökulmasta ikäihmisten tulisi asua mahdollisimman kauan kodeissaan kevyin palveluin ja sitten siirtyä asumaan keskitettyihin isoihin yksiköihin, joissa työvoiman käyttö voidaan suunnitella tehokkaasti.

Uusi paradigma syntyy siis siitä, että kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja sitä kautta intressit ovat erilaiset. Ero alkaa toteutua hyvinvointialueiden ensimmäisen valtuustokauden aikana. Näin hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua Suomessa. Toinen vaikutus on yhteiskunnan väestömuutosten vauhdittuminen. Hyvinvointialueiden keskukset tulevat säilyttämään elinvoimaisuutensa nykyistä kehitystä pidempään toiminnan keskittyessä niihin. Kaikki asiat eivät muutu. Jo pitkään erikoissairaanhoidossa on sairaanhoitopiirien välillä käyty kauppaan eli palveluita on ostettu ja myyty. Tämä kaupankäynti tulee jatkumaan. Siinä menestyvät vahvimmat keskussairaalat ja niiden sijaintikaupungit.

Mitä tämä merkitsee meidän ihmisten kannalta? Aktiivisimmat kansalaiset saavat palvelunsa paremmin kuten tähänkin asti eli ero ei ole aluksi suuri. Ajan kuluessa asuinpaikan osoitteen merkitys kasvaa. Onko tämä hyvä vai huono asia, on jokaisen päätettävä itse.

Asiasta lisää, mm. Ylen nettisivuilta https://yle.fi/uutiset/3-11852847

Jaa artikkeli

Lisää luettavaa

Tiina Hiltunen, projektikoordinaattori

Hyvää kevään alkua Homma haltuun -hankkeesta

Homma haltuun­-Toiveista työhön -hanke on Vaalijalan hallinnoima hanke ajalla 1.1.2021-31.12.2022.

Maarit Rantakurtakko, kuntoutuksen johtaja

Nenonpellon uusi Kompassi - lasten ehdoin perheet edellä

Nenonpeltoon valmistui vuoden vaihteessa kovasti odotettu lastenyksikkö, uusi 15-paikkainen Kompassi, joka korvasi entisen 9-paikkaisen Kompassin tiloiltaan.